Hankkeen koulutuspäivä 12.12.2013 ja hankejulkaisu

Hankkeen viimeinen koulutuspäivä oli 12.12.2013, jonka yhteydessä vietettiin myös hankeraportin julkaisujuhlaa. Koulutuspäivään osallistui yli 40 kielten ja viestinnän opettajaa 14 eri ammattikorkeakoulusta. Päivä koettiin kovinkin onnistuneeksi, vaikka tunnelma oli osittain myös haikea. Enää emme tapaisi näissä merkeissä. Hankkeen tuloksia oli jo odotettukin, ja ne koettiin tarpeelliseksi, kun korkeakouluissa tehdään opetuksen suunnittelua ja otetaan vastaan ja arvioidaan AHOT-näyttöjä. TAMKissa osaamiskuvausket ja arviointikriteerit ovat käytössä kaikissa koulutusohjelmissa.

Koulutupäivän aluksi esittelin lyhyesti hankkeen tulokset ja myöhemmin puhuin osallistavasta pedagogiikasta, mikä oli hankkeen työskentelyssäkin lähestymistapana ja on tätä päivää opetuksessa. Pasi Lankinen ja Essi Sorsa kertoivat Helsingin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteisestä Kielikonsultointi -hankkeesta, jossa pyrittiin tunnistamaan yritysten viestinnässä olevia kehittämiskohteita ja tarjomaan täsmäkonsultointia. Taru Owston puhui opintt-ohjaajana ja kieltenopettajana siitä, kuinka me kaikki voimme omalta osaltamme edistää opiksleijoidemme ammatillista kasvua. Kirsi Saarisen esitys perustui hänen väitöstutkimukseensa insinööriopiskelijoiden itsereflektion kehittymisestä. Päivän päätteeksi söimme juhla-aterian. Kaikki koulutuspäivään osallistuneet saivat mukaansa hankejulkaisun AHOT korkeakouluissa: kielet ja viestintä. 

Päivän ohjelma löytyy tästä blogista Ohjelmat -otsikon alta, samoin koulutuspäivän esitykset vastaavan otsikon alta ja hankejulkaisu Materiaalit -otsikon alta.

Hankejulkaisu sisältää ammatillisen viestinnän kehittymistä käsitteleviä artikkeleita, hankeraportin ja osaamiskuvaukset arviointikriteereineen englantiin, ruotsiin, finskaan ja suomen kieleen ja viestintään tekniikan, liiketalouden ja kulttuurin aloille sekä sosiaali- ja terveysalalle. Julkaisu on ladattavissa ilmaiseksi pdf - muodossa paitsi tästä blogista, myös osoitteesta:
http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/56-AHOT-korkeakouluissa.pdf

Kirjaa myy Tähtijulkaisut: http://tahtijulkaisut.pikakirjakauppa.fi/

Kiitos kaikille hankkeen mahdollistaneille tahoille, niin TAMKille, rahoittajalle kuin pääkoordinaattorillekin, mutta ennen kaikkea niille aktiivisille kielten ja viestinnän opettajille, jotka oman työnsä ohella osallistuivat osaamiskuvausten ja arviointikriteereiden laatimiseen.

Osaamiskuvaukset kouluille

Kesäkuun alussa pieni porukka meitä kokoontui vielä viimeistelemään osaamiskuvauksia. Paljon eivät osallistujat halunneet muuttaa työryhmien tuotoksia. Vain englannin kuvauksia yhtenäistettiin vähän enemmän. Siinä vasta oikein huomasi, kuinka ison työn olimme tehneet näiden parin vuoden aikana! Osaamiskuvauksia arviointikriteereineen on nyt yhteensä 16, sillä finskanopettajat innostuivat hankkeen rinnalla tuottamaan myös finskan kuvaukset eri aloille.

Osaamiskuvauksista ehti jo tulla kyselyitä, mistä niitä saa, sillä opetus- ja toteutussuunnitelmia tehtiin jo keväällä. Nyt ne on lähetetty kaikille osallistujille ja vastuuopettajien kautta kaikkiin ammattikorkeakouluihin. Kuvauksista tuli hienoja, ja ne on koettu kouluissa tarpeellisiksi! Niitä ei kuitenkaan pidä liikaa 'kunnioittaa', vaan opettajien on hyvä muokata niitä vastaamaan paremmin omia opintojaksojaan. Kuvaukset ovat ensisijaisesti aika ison kielten-ja viestinnän opettajien joukon näkemys siitä, millaisia valmiuksia meidän opiskelijamme tarvitsevat, kun he aikanaan siirtyvät työelämään. Nämä osaamiskuvaukset eivät tietenkään ole lopullinen totuus. Tässä hankkeessa päästiin tähän asti. Seuraavissa hankkeissa ollaan taas osaavampia.

Syksyn aikana kokoamme hankeraportin, jossa on mukana myös osallistujien ja muidenkin asiantuntijoiden artikkeleita työelämän kieli- ja viestintätaidosta. Raportti tulee pdf -linkkinä myös blogiimme.

Hanke etenee aikataulussa

Hanke etenee kohti tavoitteittaan aikataulussa.  Syyskuun hankepäivien jälkeen lähetimme osaamiskuvaukset kommenttikierrokselle ammattikorkeakouluihin kielten vastuuopettajien listan kautta. Saimme kiitettävästi palautetta ja konkreettisia muutosehdotuksia. Useissa viesteissä myös kiitettiin sitä, että tällainen hanke yleensä on olemassa, ja työtämme arvostettiin suuresti.  Näiden kommenttien pohjalta muokkasimme 4.12.2012 hankepäivänä kuvauksia vielä selkeämmiksi ja pyrimme yhtenäistämään esitystapaa. Taina Juurakko-Paavola oli koordinoimassa ruotsin ryhmien työskentelyä.

Saimme tehdyksi tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin osaamiskuvaukset englantiin, ruotsiin sekä suomen kieleen ja viestintään. Osa viestinnän opettajista lähti hankkeessa työstämään myös vastaavia S2 -kielen kuvauksia. Englannin ryhmässä laadimme myös yhteiset osaamiskuvaukset englantiin ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.  Toivomme, että seuraavaksi saisimme kielikeskusten opettajilta arvioita ja kommentteja tuotoksistamme.
 
Keväällä 2013 kokoonnumme pienemmällä osanottajajoukolla viimeistelemään osaamiskuvauksia kielikeskusten palautteen pohjalta ja valmistelemaan ne julkaisua varten. Kevään aikana kirjoitetaan myös julkaisuun tulevat artikkelit. Julkaisu on valmis marraskuun 2013 lopussa ja ilmestyy pdf:nä TAMKin julkaisusarjassa vapaasti verkosta ladattavaksi.

AHOT KORKEAKOULUISSA – KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE

UUTISKIRJE

Kielten ja viestinnän hankkeen konkreettisena tavoitteena on tuottaa korkeakouluihin työelämälähtöiset alakohtaiset tavoitekuvaukset englantiin, ruotsiin ja suomen kieleen ja viestintään amk-/kandidaatti- ja yamk-/maisteritasoille.  Hanke alkoi syksyllä 2011, ja  työskentely asiantuntijaryhmissä  jatkui suunnitellulla tavalla keväällä 2012.

Koulutus ja työpajapäivänä 29.3.2012 Tampereen ammattikorkeakoululla  aiheena oli ammatillinen uudistuminen. Osallistujat sopivat tavasta, jolla osaamistavoitteet ja arviointikriteerit kussakin kielessä esitetään.  Päivään kuului myös asiantuntijapuheenvuoroja ammatillisesta kasvusta, kollegiaalisen dialogin merkityksestä hanketyöskentelyssä ja kokemuksista  kieltenopetuksen arvioinnin yhtenäistämisestä. Asetettiin myös yhdessä tavoite, jonka mukaan kukin ryhmä muokkaa omalla alueellaan Turun yliopiston Moodlessa omia amk- /kanditason alakohtaisia osaamistavoitteitaan valmiiksi seuraavaa hankepäivää varten.

Hankkeen seuraava koulutus- ja työpajapäivä oli 30.5. Hankepäivä aloitettiin Marita Härmälän (SOLKI) arviointia koskevalla asiantuntijaluennolla, joka herätti runsaasti keskustelua ja pohjusti siten ryhmätyöskentelyä. Päivän aikana hiottiin edelleen kieli- ja alakohtaisissa asiantuntijaryhmissä yhteistä tapaa kuvata tavoitteet ja arviointikriteerit. Amk- /kanditason alakohtaiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit saatiin valmiiksi asiantuntijalausuntoja varten  keväällä 2012. 

Syksyn koulutus- ja työpajapäivät olivat 26. – 27.9.2012. Keskiviikkona 26.9. Marjatta Huhta avasi hankkeen koulutus- ja työpajapäivät asiantuntijapuheenvuorollaan työelämän odotuksista ja kieli- ja viestintätaidon mittauskohteista. Englannin kuvauksiin saatiin palautetta Sauli Takalalta. Ruotsin kuvauksia kommentoi Taina Juurakko-Paavola ja myös veti ruotsin ryhmää toisena hankepäivänä.Tämän jälkeen tuotetut työelämälähtöiset ja osaamisperustaiset osaamiskuvaukset lähtevät kommenttikierrokselle eri korkeakouluihin.  Kuvauksia hiotaan vielä saadun palautteen perusteella 4.12. 2012 hankkeen työpajapäivässä.  Keväällä 2013 kootaan hankkeen tuloksista  julkaisu TAMKin julkaisusarjaan.

Kollegiaalista dialogia

Hankkeen toisena koulutus- ja työpajapäivänä 31.1.2012 pohdimme yhdessä, mitkä ovat niitä osaamisia, joihin pyrimme opiskelijoitamme valmentamaan kielten- ja viestinnän opinnoissa. Kysyimme:

Mitkä ovat keskeisimmät/tärkeimmät työtehtävät nyt ja tulevaisuudessa kaupan, tekniikan, kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalalta valmistuvalla henkilöllä?

Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat?

Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii?

Pyrkimyksenämme oli päästä aitoon kollegiaaliseen dialogiin työelämän nykyisistä ja tulevista kieli- ja viestintätaitotarpeista alakohtaisissa kieli- ja viestintäryhmissä. Dialogi ei ole helppoa. Se, että keskustellaan ryhmässä ja ollaan vuorovaikutuksessa keskenään, ei vielä tee keskustelusta dialogia. Dialogille on tyypillistä tavoitteellisuus; osallistujilla on jokin yhteinen ongelma, johon he toivovat löytävänsä ratkaisun. Heillä on myös omia, erilaisia, usein ristiriitaisia käsityksiä käsiteltävästä asiasta. (Aarnio & Enqvist 2004; Mezirow 1998.) Näin varmasti on tilanne myös kielten- ja viestinnän työryhmissä, joissa mukana on niin nuoria kuin jo hyvin kokeneita opettajia, joilla on paljon kokemusperäistä tietoa.

Dialogista tulee kuitenkin helposti sarja monologeja, joissa kukin vuorollaan esittää oman, valmiiksi mietityn argumenttinsa, jolla yrittää vakuuttaa toiset käsityksensä oikeellisuudesta. Tällainen kommunikointi on erityisesti meille suomalaisille ominaista; jos emme ole varmoja jostakin, olemme mieluummin hiljaa. Muotoilemme ajatuksemme loppuun asti, ennen kuin kerromme sitä toisille. Aarnio & Enqvist (2004, 28) toteavat kuitenkin, että monologi on itsekeskeinen ja yksisuuntainen kommunikointitapa. Se kertoo vain minusta, minun mielipiteestäni ja minun käsityksistäni. Sellaisena se on täysi vastakohta aidolle dialogille.

Aidon dialogin tappaa varmimmin se, jolla on ”jo valmis ratkaisu” käsiteltävään ongelmaan. Dialogissa ei tuoda esiin valmiita argumentteja vaan puolivalmiita ajatuksia, joita kehitellään yhdessä. Tärkeämpää kuin oman ajatuksen myyminen toisille, on aito halu yrittää ymmärtää toisten toisenlaisia ajatuksia. Ei kuitenkaan kritiikittömästi. On oltava valmis kyseenalaistamaan niin omia, varmoina pitämiään ”totuuksia” kuin toistenkin hyviltä kuulostavia näkökantoja. (Mezirow 1998.) Dialogin onnistuessa päästään sellaiseen uuteen ymmärrykseen käsiteltävästä asiasta, jota kukaan osallistujista ei tiennyt etukäteen ja joka on jokaiselle merkityksellinen, uusi tapa ajatella asiaa. (Aarnio & Enqvist 2004; Mezirow 1998.) Kyseessä voi olla perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos yhtä hyvin kuin pieni uusi oivallus.

Sellainen ajatusten keskeneräisyys, joka onnistuneessa dialogissa on olennainen lähtökohta, tarvitsee turvallisen, sallivan ja rohkaisevan ilmapiirin. Omat käsitykset ovat myös tunnepohjaisia. Niiden paljastaminen voi olla vaikeaa, että ei vaan leimautuisi joukon tietämättömimmäksi. Parhaimmillaan dialogi kuitenkin yhdistää myös tunnetasolla, kun ollaan yhdessä osallisena luomassa jotakin uutta. (Burbules 1993, 36–41.)

Wiki -työskentelymme Moodlessa yhteisen näkemyksen löytämiseksi tavoitekuvauksiin on itse asiassa kirjoitettua dialogia. Keskeneräisten ajatusten kirjoittaminen kaikkien näkyville vaatii kuitenkin vielä enemmän rohkeutta kuin niiden esiin tuominen puheessa. Niiden kommentoiminenkin voi vaatia enemmän uskallusta ja toisaalta tilannetajua sanavalinnoissa. Kirjoitettu sana oletetaan ehkä automaattisesti jotenkin vielä painavammaksi, valmiimmaksi ja mietitymmäksi kuin puhuttu. Toisaalta se, että keskeneräinen ajatus säilyy wikissä ja sitä voidaan kommentoida ja kehitellä, mahdollistaa kriittisen reflektion (Mezirow 1998) niin kirjoittajalta kuin lukijoiltakin. On aikaa miettiä, mitä se oikein tarkoittaa ja mihin suuntaan sitä voisi jalostaa. Ja huojentavaa on, että wikistä voi myös kokonaan poistaa kirjoitukset ja kommentit, joihin ei enää ole tyytyväinen.

LÄHTEET

Aarnio, H. & Enqvist, J. (2004). Kohti tiedon yhdessä luomista verkossa: Diana

-projekti 2002–2003. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.

Burbules, N. C. (1993). Dialogue in Teaching: Theory and Practice. New York: Teachers College Press.

Mezirow, J. (1998). On Critical Reflection. In Adult Education Quartely, 48 (3).

31.1.2012 hankkeen koulutus- ja työpajapäivän kuvasatoa

Päivä putkessa - Tamkin hanketiimiä pikaisessa jälkipalaverissa.

Iltapäivän alakohtaissa kieli- ja viestintäryhmissä pohdittiin keskeisiä työelämässä esiintyviä osaamistarpeita.