Otsikko on erään hankkeeseen osallistuvan opettajan vastaus ennakkotiedusteluun hankkeeseen kohdistuvista toiveista ja odotuksista: yhdessä oppimista. Hankkeessa pyrimme tuottamaan konkreettiset kielten ja viestintätaitojen osaamistavoitekuvaukset, jotka lähtevät työelämän tarpeista. Yhtä tärkeänä tavoitteena meillä on kuitenkin yhdessä oppiminen ja uudistuminen ja sitä kautta myös opetuksen sisältöjen ja menetelmien päivittäminen. Hankkeen koulutus- ja työpajapäivät on rakennettu edesauttamaan tällaista intentionaalista käsitteellistä muutosta (Mällinen 2007, 209; Ruohotie 2003, 268—269). Intentionaalinen muutos perustuu henkilön omaan aikomukseen ja haluun uudistua. Opettajilla se voi olla esimerkiksi tietoista omien käsitysten ja toimintatapojen kyseenalaistamista ja pohtimista uuden tiedon avulla tavoitteena oman opetuksen uudistaminen.
Tämän hankkeen teoreettinen viitekehys nousee ammatillisesta kasvusta, niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tarpeesta päivittää osaamistaan muuttuvien työelämän vaatimusten mukaisesti ja niitä ennakoiden. Ammatillisen kieli- ja viestintätaidon oppiminen on kiinteä osa ammattiin kasvamista. Kieli on yhteydessä ajatteluun ja niihin mielen rakenteisiin, joiden avulla annamme merkityksiä kokemuksillemme. Kieli- ja viestintätaito on osa ihmistä ja rakentuu aiemmille kokemuksille ja tiedoille. Ymmärrän ammatillisen kielen ja viestinnän oppimisen holistisena (ks. myös Jaatinen 2003), en työkalupakkina, joka on ihmisen ulkopuolella erillään hänen muusta olemisestaan.
Oma halu ja tarve uudistua ovat siis hankkeeseen osallistuvien opettajien lähtökohtana, mutta uuden, joskus teoreettisenkin tiedon sulattelu yksistään voi tuntua raskaalta. Siihen tarvitaan opettajien yhteistä aikaa. Kollegiaalinen ryhmä, jossa erilaiset ajatukset uskalletaan tuoda esiin, toimii sopivasti peilinä ja haastajana omille uskomuksille. Kriittisessä dialogissa, jossa osallistujat testaavat omia ja toistensa ajatuksia, on tavoitteena päästä yhteiseen ymmärrykseen käsiteltävänä olevista asioista (Mezirow 1990, 10). Hankkeeseen osallistuvat muodostavat tällaisen asiantuntijaryhmän, joka synnyttää uutta tietoa osaamistaan jakamalla. Käytämme tässä hyväksemme myös blogia ja wikiä, jotka nimenomaan yhdessä käytettynä Kärnän (2011) mukaan edistävät yhteistä tiedonrakentelua.
Jokainen hankkeen lähipäivä alkaa lyhyellä asiantuntijapuheenvuorolla, jossa saamme uutta tietoa ko. päivän teemasta. Tämän jälkeen jatkamme aiheen käsittelyä alakohtaisissa työryhmissä. Ensimmäisen päivän teema on työelämän muuttuvat ammatilliset kvalifikaatiot ja niiden huomioiminen kielten- ja viestinnän opetuksessa. Kevään 2012 teemoja ovat mm. aikaisemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen, arviointi ja kielten opetussuunnitelmatyö.
Viittaukset:
Jaatinen, R. (2003) Vieras kieli oman tarinan kieleksi. Autobiografinen refleksiivinen lähestymistapa vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. opettajankoulutuslaitos . Luettavissa osoitteessa: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5578-9.pdf
Kärnä, M. (2011) Virtuaalinen tiedonrakennuksen tila ongelmaperustaisen oppimisen tukena. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto. Luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201108221152
Mezirow, J. (1990). Fostering Critical Reflection in Adulthood. San Francisco. Jossey-Bass Publishers.
Mällinen, S. (2007) Conceptual Change Process of Polytechnic Teachers in Transition From Classrooms to Web-Based Courses. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Luettavissa osoiteessa: http://acta.uta.fi/teos.php?id=10987
Ruohotie, P. (2003) Self-Regulatory Abilities for Professional Learning. Teoksessa B. Beairsto, M. Klein & P. Ruohotie (toim.), Professional Learning and Leadership. Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy, 251—281.
