AHOT KORKEAKOULUISSA – KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE

UUTISKIRJE

Kielten ja viestinnän hankkeen konkreettisena tavoitteena on tuottaa korkeakouluihin työelämälähtöiset alakohtaiset tavoitekuvaukset englantiin, ruotsiin ja suomen kieleen ja viestintään amk-/kandidaatti- ja yamk-/maisteritasoille.  Hanke alkoi syksyllä 2011, ja  työskentely asiantuntijaryhmissä  jatkui suunnitellulla tavalla keväällä 2012.

Koulutus ja työpajapäivänä 29.3.2012 Tampereen ammattikorkeakoululla  aiheena oli ammatillinen uudistuminen. Osallistujat sopivat tavasta, jolla osaamistavoitteet ja arviointikriteerit kussakin kielessä esitetään.  Päivään kuului myös asiantuntijapuheenvuoroja ammatillisesta kasvusta, kollegiaalisen dialogin merkityksestä hanketyöskentelyssä ja kokemuksista  kieltenopetuksen arvioinnin yhtenäistämisestä. Asetettiin myös yhdessä tavoite, jonka mukaan kukin ryhmä muokkaa omalla alueellaan Turun yliopiston Moodlessa omia amk- /kanditason alakohtaisia osaamistavoitteitaan valmiiksi seuraavaa hankepäivää varten.

Hankkeen seuraava koulutus- ja työpajapäivä oli 30.5. Hankepäivä aloitettiin Marita Härmälän (SOLKI) arviointia koskevalla asiantuntijaluennolla, joka herätti runsaasti keskustelua ja pohjusti siten ryhmätyöskentelyä. Päivän aikana hiottiin edelleen kieli- ja alakohtaisissa asiantuntijaryhmissä yhteistä tapaa kuvata tavoitteet ja arviointikriteerit. Amk- /kanditason alakohtaiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit saatiin valmiiksi asiantuntijalausuntoja varten  keväällä 2012. 

Syksyn koulutus- ja työpajapäivät olivat 26. – 27.9.2012. Keskiviikkona 26.9. Marjatta Huhta avasi hankkeen koulutus- ja työpajapäivät asiantuntijapuheenvuorollaan työelämän odotuksista ja kieli- ja viestintätaidon mittauskohteista. Englannin kuvauksiin saatiin palautetta Sauli Takalalta. Ruotsin kuvauksia kommentoi Taina Juurakko-Paavola ja myös veti ruotsin ryhmää toisena hankepäivänä.Tämän jälkeen tuotetut työelämälähtöiset ja osaamisperustaiset osaamiskuvaukset lähtevät kommenttikierrokselle eri korkeakouluihin.  Kuvauksia hiotaan vielä saadun palautteen perusteella 4.12. 2012 hankkeen työpajapäivässä.  Keväällä 2013 kootaan hankkeen tuloksista  julkaisu TAMKin julkaisusarjaan.

Kollegiaalista dialogia

Hankkeen toisena koulutus- ja työpajapäivänä 31.1.2012 pohdimme yhdessä, mitkä ovat niitä osaamisia, joihin pyrimme opiskelijoitamme valmentamaan kielten- ja viestinnän opinnoissa. Kysyimme:

Mitkä ovat keskeisimmät/tärkeimmät työtehtävät nyt ja tulevaisuudessa kaupan, tekniikan, kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalalta valmistuvalla henkilöllä?

Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat?

Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii?

Pyrkimyksenämme oli päästä aitoon kollegiaaliseen dialogiin työelämän nykyisistä ja tulevista kieli- ja viestintätaitotarpeista alakohtaisissa kieli- ja viestintäryhmissä. Dialogi ei ole helppoa. Se, että keskustellaan ryhmässä ja ollaan vuorovaikutuksessa keskenään, ei vielä tee keskustelusta dialogia. Dialogille on tyypillistä tavoitteellisuus; osallistujilla on jokin yhteinen ongelma, johon he toivovat löytävänsä ratkaisun. Heillä on myös omia, erilaisia, usein ristiriitaisia käsityksiä käsiteltävästä asiasta. (Aarnio & Enqvist 2004; Mezirow 1998.) Näin varmasti on tilanne myös kielten- ja viestinnän työryhmissä, joissa mukana on niin nuoria kuin jo hyvin kokeneita opettajia, joilla on paljon kokemusperäistä tietoa.

Dialogista tulee kuitenkin helposti sarja monologeja, joissa kukin vuorollaan esittää oman, valmiiksi mietityn argumenttinsa, jolla yrittää vakuuttaa toiset käsityksensä oikeellisuudesta. Tällainen kommunikointi on erityisesti meille suomalaisille ominaista; jos emme ole varmoja jostakin, olemme mieluummin hiljaa. Muotoilemme ajatuksemme loppuun asti, ennen kuin kerromme sitä toisille. Aarnio & Enqvist (2004, 28) toteavat kuitenkin, että monologi on itsekeskeinen ja yksisuuntainen kommunikointitapa. Se kertoo vain minusta, minun mielipiteestäni ja minun käsityksistäni. Sellaisena se on täysi vastakohta aidolle dialogille.

Aidon dialogin tappaa varmimmin se, jolla on ”jo valmis ratkaisu” käsiteltävään ongelmaan. Dialogissa ei tuoda esiin valmiita argumentteja vaan puolivalmiita ajatuksia, joita kehitellään yhdessä. Tärkeämpää kuin oman ajatuksen myyminen toisille, on aito halu yrittää ymmärtää toisten toisenlaisia ajatuksia. Ei kuitenkaan kritiikittömästi. On oltava valmis kyseenalaistamaan niin omia, varmoina pitämiään ”totuuksia” kuin toistenkin hyviltä kuulostavia näkökantoja. (Mezirow 1998.) Dialogin onnistuessa päästään sellaiseen uuteen ymmärrykseen käsiteltävästä asiasta, jota kukaan osallistujista ei tiennyt etukäteen ja joka on jokaiselle merkityksellinen, uusi tapa ajatella asiaa. (Aarnio & Enqvist 2004; Mezirow 1998.) Kyseessä voi olla perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos yhtä hyvin kuin pieni uusi oivallus.

Sellainen ajatusten keskeneräisyys, joka onnistuneessa dialogissa on olennainen lähtökohta, tarvitsee turvallisen, sallivan ja rohkaisevan ilmapiirin. Omat käsitykset ovat myös tunnepohjaisia. Niiden paljastaminen voi olla vaikeaa, että ei vaan leimautuisi joukon tietämättömimmäksi. Parhaimmillaan dialogi kuitenkin yhdistää myös tunnetasolla, kun ollaan yhdessä osallisena luomassa jotakin uutta. (Burbules 1993, 36–41.)

Wiki -työskentelymme Moodlessa yhteisen näkemyksen löytämiseksi tavoitekuvauksiin on itse asiassa kirjoitettua dialogia. Keskeneräisten ajatusten kirjoittaminen kaikkien näkyville vaatii kuitenkin vielä enemmän rohkeutta kuin niiden esiin tuominen puheessa. Niiden kommentoiminenkin voi vaatia enemmän uskallusta ja toisaalta tilannetajua sanavalinnoissa. Kirjoitettu sana oletetaan ehkä automaattisesti jotenkin vielä painavammaksi, valmiimmaksi ja mietitymmäksi kuin puhuttu. Toisaalta se, että keskeneräinen ajatus säilyy wikissä ja sitä voidaan kommentoida ja kehitellä, mahdollistaa kriittisen reflektion (Mezirow 1998) niin kirjoittajalta kuin lukijoiltakin. On aikaa miettiä, mitä se oikein tarkoittaa ja mihin suuntaan sitä voisi jalostaa. Ja huojentavaa on, että wikistä voi myös kokonaan poistaa kirjoitukset ja kommentit, joihin ei enää ole tyytyväinen.

LÄHTEET

Aarnio, H. & Enqvist, J. (2004). Kohti tiedon yhdessä luomista verkossa: Diana

-projekti 2002–2003. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.

Burbules, N. C. (1993). Dialogue in Teaching: Theory and Practice. New York: Teachers College Press.

Mezirow, J. (1998). On Critical Reflection. In Adult Education Quartely, 48 (3).

31.1.2012 hankkeen koulutus- ja työpajapäivän kuvasatoa

Päivä putkessa - Tamkin hanketiimiä pikaisessa jälkipalaverissa.

Iltapäivän alakohtaissa kieli- ja viestintäryhmissä pohdittiin keskeisiä työelämässä esiintyviä osaamistarpeita.

Anneli Airola johdatteli meidät 'ahotoinnin' ihmeelliseen maailmaan kertomalla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteista ja käytänteistä. Annelin esityksen diat löytyvät blogin vasemmasta reunasta Materiaalit -otsikon alta.

Juha Telkkinen Promentorista esitteli meille Suomen verkko-opistoa ja Promentorin web-pohjaisia kielten oppimateriaaleja. Myös Juhan esityksen diat ovat Materiaaleissa.

1.12.2011 pidetyn AHOT korkeakouluissa-koulutuspäivän kuvasatoa

Kieltenopettajamme Minna Lindström ja Joni Sallila ottivat AHOT korkeakouluissa-hankkeen koulutuspäivän osallistujat TAMKin aulassa vastaan. Osanottajia oli noin 70 maamme eri korkeakouluista. Kaukaisimmat osallistujat tulivat Oulusta saakka.

Herkullisen aamupalan lomassa saimme kuunnella TAMKin musiikin koulutusohjelman opiskelijoiden tunnelmallista huilumusisointia. Kahvipöydissä moni löysi vanhoja tuttuja, mutta tietysti tutustui myös uusiin kollegoihin.

Kahvittelun jälkeen AHOT-koulutuspäivän avasi TAMKin Kielipalveluiden päällikkö Tarja Haukijärvi. Projektipäällikkö Sisko Mällinen esitteli puolestaan AHOT korkeakouluissa-hankkeen sisältöä, toimintasuunnitelmaa sekä keskeisiä tavoitteita.

Ensimmäisenä vierailevana puhujana oli Niina Valtaranta, joka kertoi miten kielenopetuksen lähestymistavat vastaavat työelämän vaatimuksiin.

TAMKin lehtori Eeva Piirainen jatkoi ohjelmaa alumnipaneelilla, johon hän oli kutsunut TAMKista eri aloilta jo valmistuneita entisiä opiskelijoita keskustelemaan kielitaitotarpeista työelämässä.Alumnipaneeli saavutti suuren suosion ja sai palautteissa paljon kiitosta. Koulutuspäivään osallistujat ottivat myös aktiivisesti osaa keskusteluun esittämällä alumneille paljon kysymyksiä.

Ruokailun jälkeen ohjelma jatkui ala- ja kielikohtaisiin ryhmiin sekä lukupiireihin järjestäytymisellä. Tästä on hyvä jatkaa työskentelyä taas seuraavassa koulutuspäivässä.

          Tervetuloa Tampereen ammattikorkeakouluun jälleen tiistaina 31.1.2012!